1 500 euron eläkeläistuki Facebookissa? Poliisi varoittaa rahaa lupaavasta huijauksesta

Poliisi varoitti 1 500 euron lupauksesta

Eläkeläiselle luvataan rahaa ilman vaivalloista hakemusta. Mainos näyttää tutulta, ja lomakkeelle pääsee yhdellä napautuksella. Juuri tässä kohdassa kannattaa pysähtyä: mainoksessa esiintyvä pankin nimi ei vielä kerro, kuka tietoja kerää.

Itä-Suomen poliisi varoitti 8.10.2026 sosiaalisessa mediassa, muun muassa Facebookissa, levitetyistä eläkeläisille suunnatuista rahalupauksista. Yhdessä kuvatussa tapauksessa mies antoi pankki- ja korttitietoja 1 500 euron tarjouksen perässä. Toisessa tapauksessa S-Pankin nimissä esiintynyt mainos johti korttitietojen luovuttamiseen ja yli 2 200 euron menetykseen.

Verkkouutiset uutisoi samasta varoituksesta 8.10.2026. Median juttu perustuu poliisin kuvaamiin tapahtumiin, joten kyse ei ole kahdesta erillisestä vahvistuksesta huijauksen laajuudelle. Yksittäisistä tapauksista ei voi laskea sen yleisyyttä koko Suomessa.

Tapaukset osoittavat kuitenkin, miksi pienikin epäily kannattaa selvittää ennen tunnistautumista. Tässä jutussa käymme läpi, miten lupauksen voi tarkistaa ilman mainoksen apua ja mitä tehdä, jos tietoja ehti jo antaa.

Mistä aidon etuuden tai tarjouksen voi tarkistaa?

Aloita siitä, kuka rahaa väittää maksavansa. Jos mainoksessa lukee pankin nimi, avaa pankin oma sovellus tai kirjoita pankin ennestään tuntemasi osoite itse. Jos kyse on Kelan etuudesta, siirry suoraan Kelan verkkosivuille. Eläkelaitoksen nimissä esitetty asia selvitetään omasta eläkelaitoksesta. Näin tarkistus ei riipu mainoksen linkistä eikä sen antamasta puhelinnumerosta.

Selvitä ainakin etuuden oikea nimi, myöntäjä, ehdot ja hakutapa. Pelkkä ilmaisu ”eläkeläisten lisätuki” ei yksilöi mitään näistä. Älä täydennä puuttuvia tietoja omilla oletuksilla, vaikka tarjous tuntuisi osuvan juuri omaan tilanteeseesi.

Lukon kuva osoiterivillä tai siisti suomen kieli ei ratkaise lähettäjän aitoutta. Tarkistuksen tavoite on löytää väitteelle vahvistus sen organisaation omasta kanavasta, jonka nimellä rahaa luvataan. Jos vahvistusta ei löydy, tietojen syöttämiseen ei ole syytä jatkaa.

Kun mainos vaihtuu puheluksi tai vahvistuspyynnöksi

Epäilyttävä yhteydenotto kannattaa arvioida kokonaisuutena. Oletko juuri avannut rahalupauksen sisältävän mainoksen, ja nyt joku soittaa sen ”käsittelystä”? Pyydetäänkö sinua hyväksymään tapahtuma, jota et itse aloittanut? Uusi yhteydenottotapa ei poista alkuperäistä epäselvyyttä.

Lue vahvistuspyynnön teksti rauhassa. Kysy itseltäsi, mitä palvelua avataan, minkä laitteen käyttöä sallitaan tai mitä maksua hyväksytään. Jos et ymmärrä tapahtumaa, jätä se hyväksymättä ja selvitä asia oman pankkisi kanssa. Pelkkä soittajan selitys ”tämä kuuluu tuen hakemiseen” ei riitä.

Jos pyyntö liittyy puhelinliittymään tai mobiilivarmenteeseen, aihetta avataan oppaissamme pankkihuijaus ja puhelinliittymän kaappaus sekä odottamattoman mobiilivarmennepyynnön tarkistaminen. Tarkoitus ei ole opetella jokaista petoksen muotoa ulkoa, vaan tunnistaa hetki, jolloin sinulta pyydetään valtuutusta.

Avasitko linkin vai annoitko myös tietoja?

Kirjaa itsellesi, mitä todella tapahtui. Pelkkä mainoksen näkeminen, linkin avaaminen, lomakkeen täyttäminen ja maksun hyväksyminen ovat eri tilanteita. Tarkka kuvaus auttaa pankkia ja muita palveluntarjoajia arvioimaan tarvittavat toimet. Älä kuitenkaan viivytä yhteydenottoa saadaksesi täydellisen muistiinpanon.

Finanssivalvonnan kuluttajaohje korostaa nopeaa yhteydenottoa pankkiin huijauksen jälkeen. Älä jää odottamaan, näkyykö tilillä jo veloitus. Jos epäilet rikosta, tee myös rikosilmoitus. Maksun pysäyttäminen tai rahojen palautuminen ei ole varmaa, eikä artikkeli korvaa pankin tapauskohtaista arviota.

Säilytä mainoksen kuvakaappaus, näkyvä verkko-osoite, viestit ja tapahtuma-ajat. Jos keskustelua käytiin puhelimessa, merkitse muistiin näytetty numero ja mitä soittaja pyysi. Älä julkaise pankkitietoja tai vahvistuskoodeja Numeroinfon raporttiin. Yksityiskohtaisempi toimintajärjestys on oppaassa Annoin tietoni huijarille – mitä teen?

Näin autat vanhempaa tai muuta läheistä

Kysy ensin, onko hän nähnyt saman mainoksen ja mitä sen jälkeen tapahtui. ”Näyttäisitkö, mitä siinä pyydettiin?” antaa paremman lähtökohdan kuin kysymys siitä, miksi hän uskoi tarjouksen. Avun tarkoitus on saada tilanne selvitettyä, ei järjestää kuulustelua.

Voitte yhdessä etsiä oikean palvelun osoitteen ja pankin yhteystiedon. Anna läheisen itse hoitaa tunnistautuminen ja pidä salasanat hänen omana tietonaan. Jos autat asioinnissa laajemmin, selvitä palvelun virallinen puolesta-asioinnin käytäntö. Huijauksen torjuminen ei edellytä, että läheinen luovuttaa tunnuksensa sinulle.

Jos varoitat sukuryhmässä, kirjoita lyhyt selostus ja jätä toimiva petoslinkki pois. Poista kuvakaappauksesta henkilökohtaiset tiedot. Pelkkä viestin edelleenlähetys voi jättää seuraavalle lukijalle epäselväksi, mikä siinä oli väärin ja mitä hänen pitäisi tehdä.

Usein kysyttyä eläkeläistuen nimissä tehdystä huijauksesta

Onko jokainen Facebookissa näkyvä etuusmainos huijaus?

Tämä juttu ei anna tällaista yleissääntöä. Poliisin varoitus koskee kuvattuja petosmainoksia. Tarkista minkä tahansa rahalupauksen myöntäjä, ehdot ja hakureitti erikseen, ennen kuin annat tietoja.

Voinko päätellä lähettäjän tekstiviestin nimestä?

Älä ratkaise asian aitoutta pelkän puhelimessa näkyvän nimen tai viestin siistin ulkoasun perusteella. Lue myös, mitä tekstiviestien Tuntematon- ja Roskaposti-merkinnät kertovat ja mitä ne eivät takaa.

Olen jo ilmoittanut mainoksen Facebookille. Riittääkö se?

Mainoksen ilmoittaminen auttaa käsittelemään alustalla näkyvää sisältöä, mutta se ei suojaa luovutettuja pankkitietoja. Jos annoit tietoja tai hyväksyit tapahtuman, hoida myös pankin ohjeistamat toimet ja tarvittaessa rikosilmoitus.

Mitä jos mainos katoaa ennen kuvakaappausta?

Kirjaa se, minkä muistat: lupaus, ajankohta, käytetty pankin tai muun toimijan nimi ja omat toimesi. Älä etsi mainosta uudelleen vain päästäksesi petoslomakkeelle. Puutteellinenkin tieto on parempi lähtökohta kuin avun hakemisen lykkääminen.