Suomi.fi-viesti vai huijaus? Näin tarkistat viranomaisviestin turvallisesti
Avaa viranomaisviesti omasta postilaatikostasi, älä ulkopuolisen viestin linkistä. Tämä opas erottaa sähköposti-ilmoituksen, sovellusilmoituksen ja varsinaisen asiakirjan.
Sähköpostiin tulee ilmoitus viranomaisviestistä. Siinä puhutaan verotuksesta, poliisista tai asiakirjasta, joka pitäisi avata nopeasti. Viesti voi koskea tärkeää asiaa, mutta siihen lisätty linkki ei ole oikopolku, johon kannattaa luottaa.
Suomi.fi-viestin tarkistamiseen on turvallinen perusreitti: avaa itse Suomi.fi-sovellus tai kirjoita selaimen osoiteriville suomi.fi/viestit. Kun menet palveluun itse, sinun ei tarvitse ratkaista sähköposti-ilmoituksen aitoutta pelkän logon, lähettäjänimen tai sanamuodon perusteella.
Ilmoitus uudesta viestistä ei ole itse viranomaisviesti
Suomi.fi-viestit on sähköinen postilaatikko. Sähköposti-ilmoitus kertoo uuden viestin saapumisesta; varsinainen sisältö luetaan palvelusta. Myös puhelimen Suomi.fi-sovellus voi näyttää push-ilmoituksen, jos ilmoitukset on sallittu.
Digi- ja väestötietoviraston 2.9.2026 varoituksen mukaan aidot sähköposti-ilmoitukset uudesta Suomi.fi-viestistä eivät sisällä linkkejä. Palvelu ei lähetä vastaanottajille tekstiviestejä tai WhatsApp-viestejä. Tämä ohje koskee Suomi.fi-viestien ilmoituksia, ei kaikkien viranomaisten kaikkia viestintäkäytäntöjä.
| Kanava | Mitä siitä pitää tietää? | Oma tarkistusreitti |
|---|---|---|
| Sähköposti-ilmoitus Suomi.fi-viestistä | Aidossa uuden viestin ilmoituksessa ei ole kirjautumislinkkiä. | Avaa postilaatikko itse. |
| Tekstiviesti tai WhatsApp ”Suomi.filtä” | Ei vastaa palvelun julkaistua ilmoituskäytäntöä. | Älä käytä linkkiä. Tarkista väite oikeasta palvelusta. |
| Suomi.fi-sovelluksen push-ilmoitus | Mahdollinen, jos virallisen sovelluksen ilmoitukset on sallittu. | Avaa oma sovellus sen kuvakkeesta. |
| Asiakirja itse avaamassasi Suomi.fi-postilaatikossa | Kyse on eri asiasta kuin ulkopuolisesta sähköpostista. | Lue sisältö ja lähettäneen viranomaisen ohjeet palvelussa. |
Ilmoitustavat ja asetukset kuvataan tarkemmin Suomi.fi-viestien ilmoitusohjeessa.
Näin tarkistat Suomi.fi-viestin vaihe vaiheelta
- Jätä ulkopuolinen linkki avaamatta. Sinun ei tarvitse käyttää sähköpostin painiketta päästäksesi palveluun.
- Avaa palvelu itse. Kirjoita osoiteriville suomi.fi/viestit tai avaa virallinen Suomi.fi-sovellus.
- Tunnistaudu omasta aloitteestasi. Lue tunnistuspyyntö ja varmista, että se liittyy juuri aloittamaasi asiointiin.
- Katso Saapuneet viestit. Tarkista lähettäjä, päivämäärä ja asia. Epäselvässä asiassa ota yhteys viestin lähettäneeseen viranomaiseen sen virallisten yhteystietojen kautta.
Jos tarvitset samaa palvelua usein, voit tallentaa sen itse tarkistetun osoitteen kirjanmerkiksi. Älä tee kirjanmerkkiä epäilyttävän viestin linkin takana avautuneesta sivusta. Silloin väärä osoite vain muuttuisi helpommin saavutettavaksi.
Jos kirjautuminen ei onnistu, älä siirry takaisin viestiin käyttämään sen ”varayhteyttä”. Etsi palvelun oma ohje ja neuvonta. Häiriötä koskeva väite voi itsessään olla osa petosviestiä.
Miksi logo, lähettäjänimi ja lukon kuva eivät riitä?
Viestin visuaalisen ilmeen voi kopioida. Lähettäjän kentässä näkyvä nimi ei yksin todista lähettäjää, eikä tuttu sana linkkitekstissä takaa, että linkki avaa saman osoitteen. Älä myöskään käytä pankin tai viranomaisen tunnuksia sivulla vain siksi, että sen ulkoasu näyttää oikealta.
Havainnollistava ero: osoitteessa suomi.fi.esimerkki.invalid teksti ”suomi.fi” on vain alkuosa. Se ei ole sama osoite kuin suomi.fi. Tässä oppaassa käytetty .invalid-esimerkki on tarkoituksella toimimaton eikä sitä pidä avata.
Tarkistamisen tavoite ei ole kouluttautua petossivujen tutkijaksi
Sinun ei tarvitse avata epäilyttävää sivua, verrata sen jokaista merkkiä tai testata sen kirjautumista. Oikean postilaatikon avaaminen erikseen antaa suoremman vastauksen siihen, onko sinulle tullut siellä käsiteltävä asia.
Suomi.fi on julkaissut myös koosteen erilaisista petosviesteistä. Niissä esiintyy muun muassa veroasioita, poliisin nimissä tehtyjä vaatimuksia ja tilin päivittämiseen liittyviä pyyntöjä. Yhteistä on pyrkimys saada vastaanottaja siirtymään ulkopuolisesta viestistä tunnistautumaan.
Neljä esimerkkitilannetta
Esimerkit ovat Numeroinfon laatimia kuvitteellisia tilanteita. Ne eivät ole suoria lainauksia viranomaisen viesteistä tai vahvistettuja yksittäisiä petostapauksia.
”Sinulle on saapunut asiakirja. Avaa tästä.”
Älä käytä painiketta. Avaa Suomi.fi-postilaatikko itse. Jos siellä on oikea asiakirja, käsittele se palvelussa. Jos ei ole, älä yritä ”korjata” tilannetta tunnistautumalla sähköpostin kautta.
”Vahvista tietosi 48 tunnissa tai menetät pääsyn.”
Lyhyt määräaika houkuttelee ohittamaan tarkistuksen. Älä vastaa uhkaan antamalla tunnuksia. Tarkista oma tilanteesi itse avaamassasi palvelussa ja kysy tarvittaessa virallisesta neuvonnasta.
Sähköposti kertoo asiasta henkilölle, jonka puolesta asioit.
Tämä ei yksin tarkoita huijausta. Tarkista, kenen viestistä ilmoitus kertoo ja millä puolesta-asioinnin oikeudella hoidat asiaa. Älä sekoita omia viestejäsi toisen henkilön viesteihin äläkä kirjaudu hänen tunnuksillaan.
Odotat päätöstä ja saat siihen sopivan ilmoituksen.
Ajankohta voi tuntua niin luontevalta, ettei viestiä tule arvioineeksi. Oikean asian odottaminen ei silti varmista ulkopuolista linkkiä. Käytä samaa omaa reittiä kuin muutenkin ja tarkista päätös palvelusta.
Sait ilmoituksen, mutta uutta viestiä ei löydy
Suomi.fi-viestien usein kysyttyjen kysymysten mukaan ilmoitus voi koskea lukematta jäänyttä viestiä tai toista henkilöä tai yritystä, jonka puolesta sinulla on asiointioikeus. Pelkkä puuttuva uusi viesti ei siis aina ratkaise asiaa.
Katso ilmoituksen aihe ja vastaanottajan rooli rauhassa. Jos epäselvyys jatkuu, käytä palvelun virallista neuvontaa. Älä lähetä tunnuksiasi sähköpostiin vastauksena varmistaaksesi, mihin postilaatikkoon ilmoitus liittyy.
Myöskään sähköposti-ilmoituksen puuttuminen ei tarkoita, ettei postilaatikossa voisi olla uutta asiaa. Tarkista palvelu säännöllisesti ja pidä yhteystietosi sen omissa asetuksissa ajan tasalla. Älä odota kirjautumiseen ulkopuolista muistutuslinkkiä.
Näin autat läheistä turvallisesti
Monelle turvallisin apu on yhdessä harjoiteltu asiointireitti. Näyttäkää, mistä oikea sovellus avataan tai miten osoite kirjoitetaan. Lukekaa yhdessä, mitä palvelu pyytää, mutta antakaa tunnusten haltijan käyttää itse omia tunnuksiaan.
Jos asiointi pitää hoitaa toisen puolesta, käytä siihen tarkoitettuja oikeuksia. Suomi.fi kuvaa eri tilanteet puolesta-asioinnin ohjeessa. Pelkkä läheisen pyyntö ei tarkoita, että hänen pankkitunnuksensa pitäisi luovuttaa sinulle.
Kirjoittakaa näkyviin yksi turvallinen toimintatapa
”Kun saan ilmoituksen, avaan itse Suomi.fi-sovelluksen.” Selkeä tapa on helpompi muistaa kuin pitkä luettelo kaikkien mahdollisten huijausten ulkoasuista.
Jos ehdit tunnistautua epäilyttävän linkin kautta
Suomi.fi:n huijausvaroitus neuvoo olemaan ensin yhteydessä omaan pankkiin ja tekemään sen jälkeen rikosilmoituksen, jos korttitiedot tai verkkopankkitunnukset ovat voineet vaarantua. Kerro pankille, mitä sivulla teit ja mitä vahvistit. Älä hyväksy uutta tunnistusta soittajan ohjauksessa väitettynä korjaustoimena.
Säilytä viesti ja kirjaa ajankohta. Jos epäily koskee henkilötietojen laajempaa väärinkäyttöä, tutustu Suomi.fi:n tietovuoto-oppaaseen. Vahingon selvittäminen riippuu siitä, mitä tapahtui; pelkkä sivun avaaminen ja pankkitunnusten luovuttaminen eivät ole sama tilanne.
Numeroinfon toimintaohje tietoja luovuttaneelle auttaa jäsentämään seuraavia toimia. Jos yhteydenotto tuli puhelimitse, lue myös pankin tai poliisin nimissä tulevan puhelun tarkistusohje.
Älä jätä oikeaa viranomaisasiaa käsittelemättä
Huijausvaroituksen tarkoitus ei ole opettaa sivuuttamaan kaikkea viranomaispostia. Turvallinen toimintatapa on tarkistaa asia oikeassa palvelussa. Jos siellä on sinulle osoitettu asiakirja, lue se ja noudata sen lähettäneen viranomaisen ohjeita. Mahdollinen määräaika pitää selvittää asiakirjasta, ei ulkopuolisen sähköpostin uhkauksesta.
Jos et ymmärrä asiakirjan sisältöä, hae neuvoa lähettäneeltä viranomaiselta. Kerro asian tunniste vain oikeassa asiointikanavassa. Älä lähetä koko asiakirjaa tuntemattomalle henkilölle, joka tarjoutuu yllättäen ”avaamaan” sen puolestasi.
Voit tehdä itsellesi pienen asiointimuistion: tarkistuspäivä, asiakirjan lähettäjä, mitä pitää selvittää ja mistä löydät virallisen yhteydenoton. Muistioon ei tarvita pankkitunnuksia eikä asiakirjan kaikkia henkilötietoja. Sen tehtävä on auttaa hoitamaan asia loppuun ilman viestin lähettäjän ohjausta.
Tämä oppaan käytännön ehdotus auttaa myös silloin, kun saat samalla kertaa useita ilmoituksia. Käsittele varsinainen asia postilaatikossa ja pidä epäilyttävä ulkopuolinen yhteydenotto erillisenä havaintona. Aito asiakirja ei tee mistä tahansa samaa aihetta käyttävästä viestistä oikeaa.
Usein kysyttyä Suomi.fi-huijausviesteistä
Lähettääkö Suomi.fi uuden viestin ilmoituksen tekstiviestillä?
Palvelun nykyisten ohjeiden mukaan ei. Sähköposti- ja sovellusilmoitukset ovat eri asia kuin tekstiviesti tai WhatsApp-yhteydenotto.
Onko noreply@suomi.fi näkyvänä lähettäjänä riittävä todiste?
Ei yksin. Älä ratkaise aitoutta vain lähettäjäkentästä. Avaa postilaatikko itse.
Ovatko itse postilaatikossa olevat liitteet sama asia kuin sähköpostin linkki?
Eivät. Itse avaamasi virallisen postilaatikon asiakirja ja ulkopuolisen viestin kirjautumislinkki ovat eri tilanteita. Käsittele viranomaisen asiakirja palvelun ohjeiden mukaan.
Voiko numerohaku kertoa, oliko viesti viranomaiselta?
Ei varmasti. Voit lukea kokemuksia numerosta, mutta käyttäjäraportti ei ole viranomaisen henkilöllisyyden vahvistus.
Lähteet ja lisätiedot
Lähteet tarkistettu 16.10.2026. Alla erotellaan palveluntarjoajien omat tiedotteet, viranomaisohjeet ja mahdollinen taustoittava uutisointi. Esimerkit ja tarkistuslistat ovat Numeroinfon toimituksellisia havainnollistuksia.